Guggenheim - kaverikivaa

Nyt on valmistunut se kauan odotettu raportti Guggenheimista eli Gugguheimista kansankielisemmin ilmaistuna. Kokonaisuudessaan sen voi lukea täältä:
http://primapaper.fi/helsingin-kaupunki/guggenheim/primapaper. Itse olen pintapuoleisesti tutustunut ja totesin, että joopajoo.

Myös tiedote on julkaistu, jos ei koko raporttia jaksa lukea:

http://www.hel2.fi/press/ps/tiedote_pub.pdf

Ensinnäkin museo -nimen käyttö on Gugguheimin kohdalla vähintäänkin kyseenalaista. Tiedotteessa todetaan:
"Museo järjestäisi vuosittain 2–3 suurnäyttelyä ja 3–5 suppeampaa näyttelyä. Niitä täydentäisivät lyhytkestoiset, ei-perinteiset ohjelmaelementit ja aktiivinen ja innovatiivinen taidekasvatusohjelma." Tuo kuulostaa lähinnä isolta gallerialta, ei museolta.

Mitä taas rahoitukseen tulee, niin oman ehdostukseni julkaisin jo viime keväänä:
http://tamatila.blogspot.com/2011/03/guggenheimin-rahoitus.html

Eipä voi kuin todeta, että selvityksen mukaan toteutuessaan hanke menisi munille. Ihan vain jo lukuina todettakoon, että Helsingin kaupungin nykyisen taidemuseon menot ovat 4,3 miljoonaa euroa vuodessa. http://www.hel2.fi/press/ps/talousyhteenveto.pdf Guggenheim tulisi kustantamaan pyöreästi 16 miljoonaa euroa. Summassa on siis laskettu käyttökustannukset sekä pyöreästi laskettuna vuosittain maksettava lisenssi. Tulot olisivat 7,7 miljoonan luokkaa, mikä on naurettavan vähän kustannuksiin nähden.

Lisäksi pitäisi olla tietysti pytinki, missä pyörittää "museota". Sen kustannusarvio on vain 140 miljoonaa euroa. Kova hinta, vaikka olisikin suomalaista työtä. Se ei vain hirveästi lohduta veronmaksajia

Tästä voi jo huonommallakin matikkapäällä laskea, että Helsingin kaupungin rajoitus ei yksistään riitä, vaan tarvitaan valtion rahoitusta. Se on tietysti ymmärrettävää, mutta menot nousevat ihan liian suuriksi. Tässä taloudellisessa tilanteessa on turhaa lähteä leikkaamaan jo valmiiksi pientä valtion kulttuuribudjettia yhden Gugguheimin takia. Ennemmin pitäisi panostaa vanhoihin, olemassaoleviin rakenteisiin kun satsata isolle yksityiselle säätiölle mielettömät summat rahaa.

Toiseksi, 530 000 vierailijaa vuodessa on minusta epärealistinen tavoite. Onneksi sen toteaa myös Kiasman museojohtaja Pirjo Siitari blogissaan: http://blog.kiasma.fi/blog/.

Lisäksi yhteenveto sisältää mielenkiintoisen lauseen: "Toteutuessaan museolla olisi Helsingin seudun ja Suomen talouselämään merkittäviä myönteisiä kerrannaisvaikutuksia, joiden taloudellista arvoa on vaikea ennakoida." Ymmärrettävää, mutta myös epämääräinen lause. Mitä ovat "merkittävät myönteiset kerrannaisvaikutukset"? Taitaa olla vain poliittista jargoniaa.

Kyseessä on kaverikiva -hanke. Eipä sinäänsä ihme, sillä suomalaisiakin on hallituksessa edustamassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Solomon_R._Guggenheimin_s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6#Suomalainen_s.C3.A4.C3.A4ti.C3.B6n_hallituksessa

Lisäksi: mitä lisäarvoa Guggeheim muka toisi Helsingille tai Suomelle? Ensimmäiselle ei oikeastaan yhtään mitään, sillä pääkaupungin matkailu on muutenkin vilkasta.

Entäs jälkimmäinen? No, onhan valtion nimi "ihan kiva" jossain Wikipediassa Guggenheim-museon kohdalla.

Kuolleista herännyt

Pelästyin ja huomasin, että melkein puoli vuotta on viimeisestä tekstistä. Nyt voin yrittää parantaa tapani ja kirjoittaa taas politiikasta sekä maailmantilasta. Ainakin. Ehkä myös jostain muusta.

Kesän kulttuurikatsaus

Kesä on tunnetusti Suomessa tapahtumien ja kulttuuritarjonnan parasta aikaa. Muutama itseäni kiinnostava juttu:

- Pyynikin kesäteatteri esittää Haavikon Rauta-ajan. Pakollinen meno, ehdottomasti. Luvassa modernisoitu versio modernista klassikosta.
- Rönnin kesäteatteri Oriveden Eräjärvellä esittää Viidan Moreenin. Pakko katsastaa.
- Annikin Runofestivaali. Mahdollisesti menossa, mielenkiintoinen tapahtuma jokatapauksessa.
- Flow festivaali. Todennäköisesti töissä siellä.
- Tapahtumien Yö Tampereella. Luulen meneväni. Loistava tapahtuma. Muutenkin Tampereen teatterikesä houkuttaa.

Muutenkin paljon sekalaisia keikkoja ja muuta mielenkiintoista tapahtumaa luvassa. Jää varmaan kirjoittelukin vähemmälle, kun ulkona on noin kaunis ilma. Toivotaan, että koko kesän. Talvella voi sitten synkistellä.

Spotify lakaisee maton alta - tekijänoikeuskysymys on edelleen avoin

Nykyään maksuton free/open Spotify on siis käytännössä maksullinen: 10 tuntia musiikkia per kuukausi ja yhden kappaleen pystyy kuuntelemaan peräti viisi kertaa
(http://noise.fi/uutiset/?id=12564). Hienostihan se meni. Kun johonkin kerkiää tottumaan, niin se lakaistaan alta.

Tapausta voisi tietyllä tavalla verrata Nokian Ovi-palvelun muutokseen
(http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovi_(Nokia), http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58374-nokia-edistaa-piratismia). Asiassa on vain se ero, että Spotify on rehellinen: he eivät ole muuttamassa jo entuudestaan maksullisten palvelujen ehtoja, ainoastaan ilmaisten. He eivät siis ole kusettajia siinä mielessä, kuin Nokia (ainakaan vielä). Aika kuitenkin näyttää, mitä tulee tapahtumaan.

Etsin paremman esimerkin: kaupungissa sijaitsee X-niminen klubi, johon ei ole maksanut pääsylippuja. Eräänä iltana kuitenkin lippu on viisi euroa (saman verran kuin Spotify Unlimited kuukaudessa). Asiasta ilmoitetaan vasta ovella, kun ihmiset ovat päässeet jonottamaan sisään. Osa, jotka ovat pitäneet klubista, varmasti maksavat lipun ihan mielellään. Osa porukasta kääntyy ovella eikä näinollen maksa, koska ovat tottuneet saamaan lipun ilmaiseksi. Opiskelijana toisaalta ymmärrän myös jälkimmäistä porukkaa.

Vertailukohta ei kuitenkaan siinä mielessä ole ihan petävä, sillä ilmaisia klubeja järjestävät ainakin Suomessa yhdistykset, joiden ansaintalogiikka on erilainen kuin Spotifyn tai muun vastaavan kaltaisella yrityksellä.

Kieltämättä Spotifyn esiintuleminen oli aika mahtipontinen: houkutellaan näennäisesti ilmaisen palvelun kimppuun ihmisiä. Mikä onkaan sen parempi tutustua johonkin uuteen palveluun/tuotteeseen? Luulenkin, että tämä on ollut Spotifylta ihan tietoista: sen ymmärtää lapsikin, että eihän tuokaan palvelu pyöri pyhällä hengellä. Kyllä ne ihmiset, joka ovat pitäneet palvelusta ja alkaneet käyttämään sitä urakalla, varmasti maksavat siitä sen 5-10 euroa kuukaudessa (riippuen siitä, mikä versio on kyseessä). Itsekin olen harkinnut sijoittamista: viisi euroa on esimerkiksi halvempi kuin moni tarjouslevy. Sillä saa satojen tuhansien kappaleiden pankin, rajatonta kuuntelua. Warettaa ei kannata eikä tarvitse (ei sillä, että sitä muutenkaan kannattaisin).

Kuulostaa liian hyvältä? Niinpä. Kolikolla on aina kaksi puolta.

Spotifyn kolikon toinen puoli on kuitenkin etupäässä artistien saama tekijänoikeuskorvaus. Se on hurjat 0,00257143 senttiä per kuuntelukerta (http://www.dalademokraten.se/Templates/pages/news.aspx?id=94340&epslanguage=sv)! Ei tarvitse pelätä, että artisti pääsisi elämään herroiksi. Mokomatkin kuppaajat. Toisaalta Spotify tarjoaa ilmaista markkinointia sellaisille yhtyeille, joiden olisi sitä vaikea tavoittaa. Mutta miten se lasketaan?

En kannata nettipiratismia, mutta en tuomitsekaan nuoria, jotka laittoivat jakoon materiaalia. Siinä mielessä olenkin samoilla linjoilla Jukka Relanderin kanssa (http://jukkarelander.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59228-piratismi-oikeus-ja-kohtuus). Olen myös samoilla linjoilla Relandern kanssa siitä, että nykyinen ansaintalogiikka on muutettava. Spotifyn korvaukset eivät ole kohtuullisia. Tekijänoikeusjärjestöt liioittelevat summia ja ovat niiden kanssa kohtuuttomia. Missä menee kultainen keskitie?

Yritän tiivistää sekavat ajatukseni tähän loppuun: ansaintalogiikka on muutettava nettimusiikin suhteen. Spotifyn korvaukset eivät ole kohtuullisia, ainakaan artistin näkökulmasta. Tietenkin heidänkin elantonsa muodostuu paljon muustakin, mutta silti tuon kaltainen korvaus on naurettava.

Relander esitti kysymyksen, joka on todella vaikea ratkottavaksi. Ei ihme, että hänelläkään ei ole siihen ratkaisumallia.

Apokalyptiset ajat

Tekstin otsikko viittaa kaverini Facebook-statukseen, jossa hän toteaa muiden kavereiden seinäjulkaisujen perusteella elävänsä apokalyptisia aikoja. Sen tietysti huomaa jo siitä, mihin ryhmiin ihmisen liittyvät. Mainittakoon esim. "EI perussuomalaiselle Suomelle" (johon itsekin kuuluin n. 30 min, kunnes tajusin olevani aika lapsellinen) tai "Minun Suomeni on kansainvälinen". Tosin nämä ryhmät olivat olemassa jo ennen vaalivalvojaisia, mutta niiden jäsenmäärät kasvoivat huomattavasti tulosten jälkeen. Olihan se (vaalivalvojaiset) tietysti masentavaa katsottavaa, mutta naurettavan suuren kohun persujen nousu kuitenkin sai aikaan. Ottaen huomioon, että radikaalisti asiat eivät tule muuttumaan. Oikeastaan toivon persuille paljon hallituspaikkoja, jotta saadaan takapenkin huutelijat oikeasti vastaamaan asioista.

Hauskinta asiassa on kuitenkin se, että jotku sanoivat heräävänsä "perussuomalaisesta Suomesta". Voin kertoa teille: te olette eläneet kokoajan siinä. Nyt ne ihmiset vaan menivät äänestyskopille.

Äänestys - check

Noin, tein sen ennakkoon. Ei tarvitse käydä varsinaisena äänestyspäivänä. Silloin voi mennä vaikka muuten vaan jonottelemaan ja kyselemään kirkkoveneen tai Aku Ankan numeroa.

Eipä noita vaalitenttejäkään jaksa enää katsella. Suurten puolueiden argumentoinnista tulee mieleen lähinnä lapset, jotka ovat jääneet jonnekkin viisivuotiaan tasolle.

Kysynpä vaan: mistä hyvästä jollekkin suurelle puolueelle olisi pitänyt antaa äänensä? Ei jaksa kuunnella sitä jankutusta seuraavaa neljää vuotta. Vaikka niin sitä varmaan kuitenkin joutuu...

Guggenheimin rahoitus?

Helsinkiin ollaan tuomassa Guggenheim-museota.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Helsinki+saattaa+saada+Guggenheimin/1135263127384
http://www.taloussanomat.fi/palvelut/2011/01/29/helsinki-avasi-piikin-guggenheimille/20111393/12


Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajunen sanoo museosta:
"Museolla olisi Helsingille suuri merkitys. Toteutuessaan se edistäisi suomalaisen kuvataiteen ja kulttuurin kansainvälistä asemaa. Helsinki saisi kuvataiteesta nostetta ja kansainvälistä näkyvyyttä. Bilbaon museolla on ollut huomattava merkitys kaupungin taloudelle ja kehitykselle."

En tiedä, mistä Pajunen on saanut sellaista tietoa, että museo edistäisi nimenomaan suomalaisen kuvataiteen ja kulttuurin kansainvälistä asemaa. Nopealla etsinnällä löysin Guggenheimin kokoelmista seuraavaa tietoa:

"Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kokoelmaa on kartuttanut lahjoitukset Robert Mapplethorpe säätiöltä, Bohen säätiöltä, sekä Berliinin Deutsche Bankin yhteistyössä Guggenheimin kanssa tehty nykytaiteen komissioiden sarja ja niistä erillään oleva Guggenheim Bilbaon hankintaohjelma."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Guggenheim-museo_(New_York) (myönnetään, halpamainen lähde.)

En ole kovin perehtynyt kokoelmien sisältöön, mutta epäilen, että ylempänä mainituissa kokoelmissa ei ole esillä suomalaista kuvataidetta (jos jollakulla toisella on enemmän tietoa, niin antaa kuulua). Siinä Pajunen on oikeassa, että Guggenheimista Helsinki voisi (korvattu saisi -sanalla) saada kansainvälistä näkyvyyttä. Se, että tuoko Guggenheim sitä nimenomaan Suomelle, on ihan toinen kysymys. Toivottavasti esiselvitys vastaa edes jollain muotoa tähän kysymykseen.

Esiselvitys tulee maksamaan kaksi miljoonaa euroa. Siis pelkkä esiselvitys. Taloustieteen professori Beatriz Plaza toteaakin selvityksestä:

"Voisitte tehdä vertailevan tutkimuksen Suomessa ja katsoa ovatko tulokset samat, kuin newyorkilaisten tekemässä selvityksessä, Plaza ehdottaa."http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/2011/01/1262875/professori-guggenheim-museo-maksaa-itsensa-takaisin-nopeasti

Mikäli Guggenheim-museo on tulossa Suomeen, niin suuri vääryys olisi jättää rahoitus pelkästään Helsingin kaupungin ja kahden säätiön varaan. Ensinnäkin se tulisi helsinkiläisille todella kalliiksi ja toiseksi, taide pitää siirtää yhä enemmän vapaiden markkinoiden piiriin. Tämä tapaus haiskahtaa vanhalta sponsorointikäsitykseltä eli siltä, että sponsorointi on vastikkeetonta tukea. Mitä aitoa yhteistyötä tämä synnyttäisi? Olisihan se outoa ajatella, että säätiön omistaman museon (jonka oma rahoitus koostuu mm. yritysten rahoituksesta), rahoitus koostuisi lähestulkoon pelkästään julkisesta rahasta. Tähän kohtaan voisi luova talous puuttua peliin.

Niin, missä ovat suomalaiset yritykset? En nyt puhu pelkästään HOK:ista tai HS:stä (ihan kuin muita taidetta tukevia yrityksiä Suomessa ei olisi), vaan myös pk-yrityksistä. Niitähän Suomen yritykset enimmäkseen ovat ja niiden tässä tukemassa pitäisi olla. Pienistä virroista tunnetusti muodostuu suurempi joki. Lisäksi taiteen siirtäminen vapaille markkinoille vaan viivästyisi entisestään.

Suomessa riskirahoitus kulttuuriin on muutenkin aivan liian pientä. Ja Lisäksi suomalaisten yritysten tukemana Guggenheim, Pajusen sanoin: "edistäisi suomalaisen kuvataiteen ja kulttuurin kansainvälistä asemaa." Silloin olisi mahdollisuus vaikuttaa suomalaisen taiteen vientiin ja Suomi pääsisi paremmin kansainväliselle kartalle. Tässä kontekstissa ymmärtäisin Pajusen näkemyksen huomattavasti paremmin.