Viimeisien vuosien aikana kirjoituksiaan viljellyt Jussi Halla-Aho on saanut hullun ja rasistin paperit moneen kertaan. Viime syksystä lähtien, kun hänelle nostettiin syyte uskonnonrauhan rikkomisesta, hän ei oikeen ole saanut puheenvuoroa. Tai on saanut, mutta toimittajat, nuo totuuden äänitorvet, tuntuvat keskittyvän epäolennaisuuksiin ja nostavat oman kantansa esille vääristelemällä Halla-Ahon perimmäisiä ajatuksia. Valitut palat teksteistä on kuuluisa tekniikka, jota myös syyttäjä käytti Halla-Ahoa vastaan.
Ne, jotka lyövät Halla-Aholle rasistin leiman otsaan, eivät ole lukeneet hänen tekstejä tai sitten se on mennyt heiltä täysin ohitse. Luulen, että ihmiset eivät osaa lukea tai oikeastaan eivät viitsi. Hullu ja rasistihan se on, ketä kiinnostaa.
Lisäksi maahanmuuttokriittisyys ja rasismin väliin lyödään yhtäläisyysmerkki. Minulle kriittisyys tuo sanana mieleen kyseenalaistamisen taidon, jota kyllä ihmiselle opetetaan viimeistään lukiossa. Ellei jopa jo peruskoulussa. Eli kerrataan: rasismi on vihasta kumpuava, rotuun kohdistuva purkaus eikä perustu faktoihin. Maahanmuuttokriittisyys puolestaan on poliittinen kysymys maahanmuuttoon kohdistuvista epäkohdista, joiden takana on faktoja ja tilastoja. Toisin sanoen: nostetaan maahanmuuttoon liittyviä ongelmia esille, eikä suinkaan osoiteta sormella jotain tiettyä rotua. Tämän kanssa ei siis ole mitään tekemistä rasismin kanssa.
Toki Perussuomalaiset on puolue, jossa en Halla-Ahoa oikeen osaa nähdä. Toisaalta, mitään muutakaan puoluetta ei Suomesta löydy, johon Jussi-poika olisi mennyt nostamaan keskustelua tulevaisuuden asiasta. Taustalla kummittelee Halmeen haamu ja Soini ei ihan aina ole kotona. Halme ja Halla-Aho eivät muutenkaan ole vertailukelpoisia: siinä missä Halme iski aiheisiin suunsa aukomisella, Halla-Aho hakee tietoa perustelujensa ympärille. Ei hän ole mikään julkisuuden kipeä tyyppi, vaan korkeasti kouluttaunut ja asiaan perehtynyt tyyppi.
Halla-Aho on loistava jalanpolkuämpäri: häneen voi kohdistaa kaiken vihan, mitä pystyy löytämään. Mutta onneksi hän on rauhallinen kaveri ja osaa nähdä tämän seikan hupaisana sekä mitättömänä tempauksena. Hänelle on nostettu varmasti tappouhkauksia, mutta siitähän kaikki tunnetusti tykkäävät. Tai sitten kukaan ei välitä.
Halla-Aho on myös tyyppi, joka ilmentää erilaiseen ja kriittiseen ajatteluun suhtautumiseen Suomessa: kaikki, jotka ajattelevat "linjasta poikkeavalla tavalla", tulee leimata hulluksi, rasistiksi tai muuten vain vaaralliseksi ihmiseksi. Näinhän on käynyt mm. Erno Paasilinnalle (R.I.P) ja Pentti Linkolalle. En sano, että allekirjoittaisin kaikki ko. ihmisten ajatukset, mutta paljon löytyy arvostettavaa heidän tavassaan ajatella.
Eli niin kauan kun puhutaan rasismista ja maahanmuuttokriittisyydestä samassa lauseessa, ei kannata puhua maahanmuuttajuudesta ollenkaan. Niinhän nykyään tehdäänkin: voidaan lakaista asioita maton alle, jos ei satu kuulostamaan jonkin puolueohjelmaan sopivalta tai sillä saa jonkin leiman otsaan.
Ole tässä nyt sitten sanan-, uskonnon- tai mielipiteenvapauden kannattaja. Menee hankalaksi, jos kukaan ei kuuntele. Paitsi, jos osaat kertoa asiat lipevästi ja käyttämättä ollenkaan provosointia. Se on sitä vapautta.
Satiirikin on vaikea laji. Sitä ei ilmeisesti kannata käyttää ollenkaan.
