keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Taiteen arvo

Olen tässä viime päivinä miettinyt taiteen arvoa, joka lähti lukemalla Purnun graffititapahtuman (jota olin mukana järjestämässä) uutisoinnin kommenteista:
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/onko-graffiti-tohrya-vai-taidetta-sita-voi-arvioida-taidekeskus-purnussa/180780.

Sääntö numero yksi: älä koskaan lue uutisten kommmentteja, se pistää harvoin ajattelemaan. Nyt on se harvinainen kerta.

Mietitään vaikka graffiteja: ovatko ne taidetta? Jos eivät, miksi kuvataide ei olisi? Tai veistokset tai vaikkapa grafiikka? Miksi ei olisi? Niissä on värejä, kuvia ja tekstiä. Ne herättävät tuntemuksia, elämyksiä ja kokemuksia. Eivät siis eroa kuvataiteesta juurikaan, paikka voi olla vaan eri.

Ehkä se saattaakin ärsyttää jotain ihmistä, jos joku kirjoittaa jotain sillan alle, kun "se ei lähde penteleekkään se maali pois". Miksi sen pitäisi lähteä pois? Koska se on ilman lupaa sinne maalattu? Se ei ole sovinnainen ja ei miellytä kaikkia? Jälkimmäinen on huomattavasti luonnollisempi selitys.

Jos jokin taidemuoto tai tyyli ei miellytä tiettyä määrää ihmisiä, niin ei se tarkoita silloin sitä, että se ei ole taidetta. Taide ei ole demokratiaa. Taide ei ole sovinnaisuutta. Taide ei ole tärkeää kuin taiteen itsensä ja olemassaolonsa vuoksi.

Se ei siis haittaa, jos joku kukkahattutäti ei satu pitämään graffiteista purkutuomion saaneen talon seinässä. Hän voi olla pitämättä siitä, mutta se ei vähennä taiteen arvoa. Se on silti taidetta.

Minua inhottaa tuollainen ajattelu. Joillekkin taide edustaa hyvinvointia tai sovinnaisuutta. Ensimmäistä taide voi myös olla, mutta jälkimmäistä ei missään tapauksessa. Sovinnaisuus on taiteen kuolema.

Siinä vaiheessa, kun taidetta tehdään ainoastaan hyvinvoinnin tai vaikka sovinnaisuuden vuoksi, on taide kuollut. Silloin ei ole enää minuakaan.

5 kommenttia:

  1. "Taide on kulttuurituottajan leipä ja työkalu, ilman taidetta ei ole kulttuurituottajaa." Sen opin pääsykokeissa. Päätelkäämme tästä sitten jotain.

    Toisaalta - jos ei olisi sovinnaisuutta, ei olisi mitään mieltä vastustaa sitä. Ja kapinointihan on aina tosi jees.

    VastaaPoista
  2. "Ilman taidetta ei ole kulttuurituottajaa"

    Ei pidä täysin paikkaansa: taide on osa kulttuuria, joten voi sitä leipänsä saada muustakin kuin taiteen tuottamisesta.
    Toki taide työllistää huomattavasti porukkaa.

    Kapinointi on jees huonoa ilmaisua vastaan.

    VastaaPoista
  3. No nyt kai myönnän, että olet oikeassa.

    Mutta sinänsä - taiteen, kuten kulttuurinkin rajojen ollessa häilyviä, voi kulttuurin lukea taiteeksi ja taiteen kulttuuriksi koska jollekin voi parkkipaikkakin olla taidetta...
    Menikö jo yli, joo, meni, totesi Katariina klo 23.33.
    Pakko saivarrella.

    VastaaPoista
  4. Tietysti olen oikeassa ;).

    "kulttuurin lukea taiteeksi ja taiteen kulttuuriksi"

    Kulttuurin voi lukea OSAKSI taidetta ja taiteen OSAKSI kulttuuria voisi olla paljon järkevämpi tajuta. Että tällaista saivartelua...

    Tilat ja paikat sinäänsä eivät minusta ole taidetta. Ne voidaan toki ilmentää taiteeksi esim. ottamalla niistä valokuvia tai maalaamalla niitä. Eipä kyllä esim. teatteri tilana ole minusta kovinkaan taidetta, mutta se sisältö ennemminkin.

    Taide-käsitys on tietenkin erittäin persoonakohtainen, mutta eipä jaksa jauhaa siitä enempää.

    Ja kulttuurihan on paikka, jossa me elämme. Eihän tässä silloin pitäisi olla mitään "häilyviä rajoja".

    VastaaPoista
  5. Mielestäni paikassa, jossa elämme on hyvinkin häilyvät rajat. Jo ilmaus "paikka, jossa elämme" kertoo sen. Enhän toki voi tietää, tarkoitatko sillä Jyväskylää, Suomea, Eurooppaa, koko maapalloa vai koko universumia.
    Niinpä.

    VastaaPoista