Olen innostunut uusista blogeista. Mukava lukea ja samalla todeta, että fiksujakin ihmisiä on olemassa. Kuten minä tai Timo Hännikäinen. Persoonia, ihmisiä mielipiteiteineen. Toki ihmisillä on mielipiteitä, mutta se on lähinnä päännyökyttelyä ja mielistelyä. Varsinkin ärsyttävä cityhumanismi, jota pidetään maailmanparantamiskeinona.
Humanismin ideologiassa on se vika, että siinä lähtökohtaisesti pidetään ihmistä kaikkein ylimpänä ja kaikki muut seikat mitätöidään. En voi sen vuoksi olla humanisti. Vegetaristi ei voi olla humanisti (ainakaan jos on eettisistä syistä). Minulle vegetarismi on kieltäytymistä ja taistelua. Lisäksi se on välittämistä. Humanismi on egoismia parhaimmasta päästä: tee mitä tahdot, kunhan et ihmistä tapa tai aiheuta kärsimystä. Eläimille sen voi tehdä, koska ne ovat luotu riistettäviksi. Niiden kidutus on oikeutettua. Paitsi ei tietenkään kotieläinten. Sikoja saa kurmuuttaa, kunhan jättää koirat rauhaan.
Veljet ja sisaret, olen puhunut.
Published with Blogger-droid v1.6.7
Humanismi käsitteeseen on viime aikoina pesiytynyt tällainen "yläluokkainen" merkitys kenties määrääväksi tekijäksi tietyissä piireissä vaikkei termi oikeastaan tarkoitakaan millään muotoa vastuun poistamista ihmiseltä tai ihmisen nostamista "jumalaksi", vaan paremminkin inhimillisyyden korostamista, tunteiden huomioonottoa ja valinnanvapautta mielipidesyiden perustelemana silti eettisesti.
VastaaPoistaKenties.
Toisaalta ihminen, joka korostaa ainoastaan henkilökohtaisen subjektiivisen kokemuksen merkityksellisyyttä, on eittämättä humanisti, eikä välttämättä yhteiskunnallisessa mielessä lainkaan hyvä ihminen. Hän voi silti olla vaikkapa hyvä taiteilija, ehkäpä juuri tämän vuoksi.
Eli "humanisti" sanassa kalskahtaa korvassani tietty nekatiivinen sävy, kun taas "humaani ihminen" ei ole kamala tyyppi.
Oikeastaan "Sopivasti on hyvä, överiksi on paha" pätee tähänkin:
http://takkirauta.blogspot.com/2011/01/sopivasti-on-hyva-overiksi-on-paha.html
Melko osuvasti kuvattu humanismia, onnea.
VastaaPoistaHaluaisin ajatella, että humanismi ja "muustakin välittäminen" ts. luontoaktivismia lähentelevä kasvissyönti, eläinoikeus- ja ilmastokouhotus eivät sulkisi toisiaan pois. Valitettavasti se taitaa olla rankan luokan naiiviutta ja idealismia. Pakko myöntää se itsekin.
Tosin, humanismin määritelmä ei ole mielestäni aivan aukoton – vaikka typeränä perusajatuksena on, että ihminen on kaiken huipulla, se ei tarkoita etteikö voi välittää muustakin. Humanismi vaan välittää ihmisestä eniten. Se on perseestä.
Olen melko pitkälti samoilla linjoilla kanssasi,
pohdiskelee vegaaniutta vakavalla naamalla yrittävä Katariina
(p.s. ylimpänä m:llä.)
Hmm, olen ammattikoulun käynyt koneistaja, nykyinen AMK- opiskelija, joten käsitykseni saattaa olla vääristynyt... ;)
VastaaPoistaMutta silti näen humanismin perusmerkitykseltään ennemminkin inhimillisyyttä kuin ihmisyyttä korostavana aatteena.?
Mnaah, nojaa, henk.koht teoria sivuraiteilla selvinpäin:
VastaaPoistaHumanismi korostaa ja arvostaa ihmisen tunteiden, egon, mieltymysten ja halujen merkitystä yli rationaalisten tarpeiden ja velvollisuuksien. Se antaa anteeksi, ymmärtää ja hyväksyy inhimillisistä virheistä ja tarpeista johtuvat teot ja mieltymykset. (Jotka lienevät kasvuympäristön meemejä ja niiden muunnoksia/kieroutumia.) Eli on yleisesti ottaen "kiva" tyyppi.
Esimerkiksi: Olipa kerran Timo, joka tykkää puhua suoraan ja avoimesti. Se on hänelle sosiaalisessa ympäristössä usein fataalia, sillä sosiaalisessa ympäristössä tunnetusti pärjää latelemalla valkoisia valheita ja olemalla kiva. Hän ei kuitenkaan halua alistua tähän, hän ei siis ole humanisti. Silti hän tiedostaa ja avuttomuudessaan jopa hyväksyy tämän inhimillisen maailman, eli humanistien ja egoistien häneen luomat halveksuvat ja inhoavat katseet. (Egoistejä hän tosin alentuu ylenkatsomaan, sillä hän pitää itselleen nauramisesta...)
Että näin. Toisaalta eipä tulekaan mieleen mitään parempaakaan sanaa ihmisyyttä korostavaksi ideologiaksi...