tiistai 25. tammikuuta 2011

Pennut ja muut elävät olennot

Silminnäkijän dokumentin Pentutehtaat kerkiää katsomaan 23.2. asti: http://areena.yle.fi/video/1638706. Ohjelma herätti ajatuksia moniin suuntiin, joten sitä voi ehkäpä suositella katsomaan.

Pidän ensinnäkin vääryytenä, että pentutehtaissa pennut joutuvat elämään erittäin huonoissa oloissa ja saamaan kohtelua, jota eivät todellakaan ansaitse. Sellaista ei saa käydä ihmiselle eikä eläimelle. Kärismys on aina kärsimys, kaikille tunteville olennoille.

Ohjelman jälkeen vilkaisin keskustelua, jota on käyty Atuubissa: http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-20012462. Siellä syyllistettiin kivakasti virolaisia tehtailijoita. Muutama kommentti kuitenkin paljasti olennaisimman: syy on tietenkin ostajan. Tässä on kyse vastarinnasta. Ei saa alistua ostamaan pentutehtailijan koiria. Se on syy antaa jatkaa tehtailua. Lain säätäminen on mahdotonta, mutta kuluttajilla on vielä tahto vaikuttaa asiaan. Ei siis pidä ostaa pentua, jos emo ei ole paikalla. Mutta tietenkin ohjelman tekijät ostivat. Eli siis kannattavat "bisnestä". Mikä moraliteettinen hyöty tässä oli? Ne vietiin kuulemma turvakotiin. Luulenpa, että nekin koirat ovat jonkun tietämättömästi rikollisen ihmisen kotona leikkimässä vinkuleluilla.

Eläinoikeusasiat ovat saaneet absurdin sävyn keskusteluissa. Toisaalta ihmiset vauhkoavat kovasti eläintenoikeuksista, kun koiraa, kissaa tai muuta söpöä eläintä kohdellaan huonosti. Missä kohti vedetään raja eläinsuojelulaissa? Se koskee koiraa, mutta ei sikaa. Millä perusteella? Koira on eteläkorealainen kansallisherkku ja sika länsimaalaisen kulutuksen sekä mässäilyn symboli. Siis ravinto ei oikein kelpaa perusteluksi. Koira on söpö, mutta sika on ruma. No, eipä tämäkään koirarotu silmiä hivele: http://www.anypup.com/classifieds/breed_page_images/FilaBrasileiro-BasinFila.JPG. Tähän tekopyhyyteen Virpi Salmi tarttuu osuvasti kolumnissaan: http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Koiraihmiset+tulkaa+järkiinne/1135259784399. Eli pihviä naamaan ja toivotaan kuolemaa koirien kiduttajille, kuten Facebookissa. Eiköstä niin?

Jos olet eläinoikeusihminen, ole aidosti! Taistele kaikkien, varsinkin tuotantoeläinten oikeuksien puolesta! Eläimet eivät puhu, mutta on niillä tunteet. Sekä rumilla, että söpöillä.

3 kommenttia:

  1. Pitäisiköhän minunkin ottaa pehmeä lasku kohti tulevaa lihatonta utopiaa. Ihan vain siksi, että se on kokonaisuuden kannalta hyvä temppu, jopa kaukonäköisesti itsekästä.

    Kukakohan keksisi entsyymin, joka tekisi viljasta, suoloista, vedestä... suoraan lihaa.

    VastaaPoista
  2. Hieman on nyt tuo provokaatio nyt minulta mennyt ohi... Itse kun käsittelin (ainakin omasta mielestäni) tekstissä lähinnä kaksinaismoralismia ja sivusin myös sitä vihaa, mitä nämä koirankiduttajien vastustajat ovat suoltaneet kiduttajan päälle (esim. uhanneet ihmisen henkeä).

    Eihän lihatonta maailmaa tietenkään voidaa saavuttaa koskaan. Mutta kärsimyksen lieventäminen kehittyneen teknologian maailmassa luulisi olevan helpompaa. Ai niin, onhan meillä markkinatalous. Eipä siis hätäillä.

    VastaaPoista
  3. Aivan, aivan... kunhan harhailen...

    VastaaPoista